Konflikti perheessä - Sovittelua, terapiaa vai molempia?

Kun elämä tarjoilee haasteita, työnnänkö lähimmäiset syrjään vai tukeudunko heihin?

Perheiden arki voi olla kuormittavaa syystä tai toisesta. Voi olla sairautta, työttömyyttä, hankalia eroja, vanhoja selvittämättömiä riitoja ja pahanolontuntemuksia nykyisessä tai menneessä elämässä. Ympärillä oleva yhteiskuntakin tuntuu vaativan enemmän kuin omat resurssit antaisivat myöten. Sairautta emme voi toisiltamme ottaa pois, vaikka haluaisimme ja elämä saattaa heittää eteemme esteitä ja haasteita meiltä kysymättä. On asioita, joihin on vaan sopeuduttava.

Sen tähden hyvät, kannustavat ja meitä tukevat ihmissuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta ja tuovat voimavaroja erikokoisten haasteiden kanssa painittaessa. Ystävällisyys, kunnioitus ja hyväntahtoisuus toisiamme kohtaan ovat tärkeitä resursseja. Joskus nämä ovat kadoksissa ja unohduksissa, ja niitä kannattaa tarpeen tullen lähteä etsimään.

Ainako me riidellään - tätäkö me haluttiin?

Ratkaisukeskeinen perhesovittelu

Sovittelu on yksi tapa käsitellä ihmisten välille syntyneitä ristiriitoja ja konflikteja. Sovittelua käytetään erilaisissa konteksteissa kuten esimerkiksi työnantajien ja ammattiliittojen välisissä sovitteluissa, kansainvälisissä konflikteissa, rikos- ja riita-asioissa, lasten- ja nuorten asioissa, perhe- ja työyhteisökonflikteissa ja ympäristöasioissa. Kirjo on laaja ja kaikissa näissä eri osa-alueiden konflikteissa on omat erityispiirteensä. Sovittelutekniikoita on myös erilaisia, ja niistä tulee valita parhaiten sopiva kuhunkin konfliktitilanteeseen. Terapeuttista sovittelutekniikkaa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa esimerkiksi naapurisovittelussa tai työnantajan ja ammattilittojen välisissä sovitteluissa.

Terapeuttinen ote on kuitenkin hyödyksi tilanteissa, jotka liittyvät perhesuhteisiin ja jossa asianosaisilla on yhteistä tulevaisuutta jaettavana sovittelun jälkeisessä elämässä. Perheiden välisissä konflikteissa on yleensä mukana suuria ja vaikeita tunteita. Näissä tilanteissa sovittelijan terapeuttisella otteella ja osaamisesta on suurta hyötyä.

Hankalat ja pitkittyneet konfliktit vaikuttavat laajasti perheen hyvinvointiin. Tunneskaalat ovat usein hyvin negatiivisviritteisiä ja ne vievät paljon energiaa kaikilta perheenjäseniltä. Erilaista häiriökäyttäytymistä alkaa esiintymään perheenjäsenillä. Perheet toki välillä pyrkivät itse ratkaisemaan perheen väliset ristiriidat, mutta joskus asiat menevät niin solmuun, ettei ulospääsyä ole enää löydettävissä. Joudutaan syyttelyn kierteeseen, joka vain pahentaa tilannetta. Jotta osapuolet pystyvät saavuttamaan optimistisemman ja toiveikkaamman olotilan ja löytäisivät ulospääsyn syyttelyn viidakosta, ulkopuolinen ja täysin puolueeton ammattitaitoinen sovittelija voi toimia apuna.

Sovitteluprosessi

Sovitteluprosessi on selkeä ja yksinkertainen. Alussa sovittelija kertoo aina yleiset periaatteet sovittelusta, jotka ovat puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja se, että asianosaiset "omistavat " konfliktinsa eli sovittelijan tehtävä ei ole neuvoa tai kommentoida omia näkemyksiään, jolloin sen voisi tulkita puolueellisuudeksi. Sovittelija vastaa sovittelun kulusta ja kaikkien tasavertaisesta osallistumisesta. Tarvittaessa sovittelija voi pyytää pitämään tauon. Sovittelijan tehtävänä on huolehtia ilmapiiristä, jotta kaikki tuntevat tilanteen olevan psykologisesti turvallinen.

Sovittelu muodostuu yksilötapaamisista, yhteistapaamisista ja seurannasta. Sovitteluprosessissa on myös selkeä alku ja lopetus. Fokus on tulevaisuudessa. Asianosaiset tekevät ja suunnittelevat itse yhdessä määritellyn tavoitteen tulevasta ja konkreettisen suunnitelman sen toteuttamiseksi. Kyseinen suunnitelma on nimeltään perheen yhteistyölupaus. Perheen yhteistyölupauksen perheenjäsenet sinetöivät kukin allekirjoituksellaan Sovittelu on aina prosessi, mutta se on myös hieno oppimismatka itseen mutta myös muiden perheenjäsenten parempaan tuntemiseen. Seurantatapaaminen on muutaman kuukauden jälkeen, jolloin tutkitaan, onko lupauksessa pysytty vai onko tarvetta muuttaa siinä jotakin.

Jos jossakin vaiheessa joku jäsen toimii vastoin heidän tekemäänsä lupausta, voivat toiset asiasta muistuttaa. Muistutuksesta kukaan ei voi myöskään loukkaantua, koska sovittelun jäsenet ovat itse olleet laatimassa ja hyväksymässä lupausta. Lupauksessa pysyminen on tämän vuoksi kestävämmällä pohjalla. Tekemiensä konkreettisten keinojen avulla perhe voi opetella uusia parempia toimintatapoja vanhojen huonojen toimintatapojen sijaan. Usein muutos vuosia jatkuneeseen huonoon vuorovaikutukseen, kommunikointi- ja ajattelutapaan vie oman aikansa ja prosessi vaatii osallistujilta työtä, sinnikkyyttä, aikaa ja sitoutumista. Haluttu muutostoive ja tehty tavoite on kuitenkin aina valintakysymys, jota kukaan muu ei voi toisen puolesta toteuttaa. Päätöksen ja vastuun joutuu jokainen kantamaan itse.

Merkityksellinen yksilötapaaminen

Yksilötapaamisten merkitys on oleellinen, koska niissä pystytään keskittymään tapaamisessa olevan henkilön henkilökohtaiseen tilanteeseen. Tapaamiset ovat ehdottoman luottamuksellisia ja puolueettomia, joka tuodaan esille aina ja usein kaikille osapuolille. Sovittelija pysyy aina ulkopuolisena konfliktista. Sovittelijan tehtävä on kuljettaa prosessia ja toimia osapuolille paremman yhteistyön ja kommunikoinnin mahdollistajana. Sovittelija ei neuvo tai tuomaroi, vaan on ennemminkin "hyväksyvä peili".

Yksilötapaamisessa pystytään toteuttamaan terapeuttista otetta ja osaamista. Sovittelun yksilötapaamisessa ei kuitenkaan unohdeta sovittelun päämäärää, eli "yhteisen sävelen etsimistä" ja hankalaksi koetun tilanteen korjaantumista. Yksilötapaamisessa asianosainen voi kuitenkin rauhassa miettiä itsenäisesti, mitä hän haluaa, mitkä ovat hänen voimavaransa ja vahvuutensa ja mitä vahvuuksiaan hän voi hyödyntää tässä tilanteessa. Mitä hän voi tuoda tilanteen parantamiseksi, mitä se vaatii häneltä ja mitä hän saa tilalle.

Paineistetussa tilanteessa, joita yleensä kyseiset tilanteet ovat, on vaikea kuulla omaa sisäistä ääntään. Tilanne täytyy saada rauhoitettua ja luotua luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri sovittelijaterapeutin kanssa, jotta oma sisin ääni saadaan esiin. Ihmisen kokiessa tulleensa kuulluksi ja nähdyksi syntyy vahvaa hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Tämä on tärkeä saada kokea, jotta hänen halu löytää yhteisymmärrys toisen osapuolen kanssa syntyy. Tunne vahvistaa ihmisen toiveikkuutta ja optimistisuutta, jotka vastaavasti lisäävät näkökulmanvaihtamisen taitoa, luovuutta ja joustavuutta. Mahdollisuuden ovet avautuvat eikä tilanne välttämättä näytäkään enää niin toivottomalta. Tästä voi selvitä.

Yksilötapaamisessa henkilö myös joutuu miettimään, mitä toivoisi toiselta tai muilta osapuolilta, jotta tilanne kehittyisi hänen mielestään hänen toivomaan suuntaan. Näitä seikkoja pyydetään miettimään myös konkreettisella tasolla, miten se ilmenee ja mistä sen käytännössä huomaa. Tarkastellaan samalla, mitä kyseisillä muutoksilla saadaan aikaan ja miten se vaikuttaa esimerkiksi omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Yksilötapaamisella valmistaudutaan myös yhteistapaamiseen ja pyydetään miettimään mitä heidän yhteinen perhelupauksensa pitäisi sisällään. Yhteistapaamisen pelisääntöjä käydään myös läpi ja sovittelija kertaa vielä roolinsa puolueettomana yhteistapaamisissa.

Kohti tulevaa

Yhteistapaamisiin mennään vasta siinä vaiheessa, kun kukin on siihen valmis. Yhteistapaamisessa sovittelija kertoo jälleen sovitteluprosessin kulun, oman roolinsa sekä muistuttaa pelisäännöistä, jotka ovat kunnioittava keskustelu, ei etsitä syyllisiä eikä puhuta toisten päälle. Sovittelija johtaa keskustelua ja huolehtii kaikkien tasa-arvoisesta ja-tasapuolisesta osallistumisesta keskusteluun.

Yhteistapaamisessa voi tuoda esille omia tuntemuksia minä-puheen kautta. Sovittelija on mukana keskustelussa aktiivisena kuulijana ja huolehtii tilanteen ilmapiiristä. Tarvittaessa voidaan pitää taukoa. Sovittelijalla on keinoja rauhoittaa tilannetta, jos energiataso lähtee kovin korkealle. Koetuista tunteista on hyvä pystyä puhumaan turvallisessa ilmapiirissä, jossa niitä voi käsitellä omien tuntemusten kautta. Tunteet ovat inhimillisiä ja niihin kaikilla on lupa. Niitä ei voi kukaan kieltää toiselta. Mahdolliset pahan mielen tuottamukset toisille voi tässä tilanteessa pyytää anteeksi, jos kokee näin ja pystyy siihen.

Tunteiden käsittelyn jälkeen siirrytään tulevaisuuden maalaamiseen. Mitä me haluamme tulevaisuudelta, miten siihen päästään ja millä keinoin? Mitä se meiltä vaatii ja mitä me siitä saamme? Nämä kaikki seikat puretaan auki ja kirjataan yhdessä perheen yhteistyölupaukseen. Lupaus tarkistetaan ja tarvittaessa tehdään lisäyksiä. Jos kaikki ovat tyytyväisiä, lupaus allekirjoitetaan.

Mikä on paremmin ja kuinka olemme tähän päässeet?

Sovittelun seuranta sovitaan noin 2-4 kuukauden päähän. Lupaus on hyvä laittaa näkyvälle paikalle, jotta se muistuttaa käydystä sovitteluprosessista ja yhdessä käydyistä keskusteluista ja muutostoiveista. Uusien toimintatapojen ja ajattelumallien oppiminen vie aikaa ja vaatii aktiivista työskentelyä. Seurantatapaamisessa tarkastellaan mikä on paremmin, mikä on muuttunut ja miten muutokseen on päästy. Jos lupaus ei ole pitänyt, tarkastellaan, olisiko syytä muuttaa keinoja ja onko jokin asia muuttunut siten, että se ei ole enää ajankohtainen. Jos lupaus ei ole pitänyt, tutkitaan mitä hyötyä mahdollisesti prosessista oli kuitenkin. Jos osapuolet haluavat lähteä uuteen sovitteluprosessiin, sovitaan seuraavat tapaamiset. Tapaamiset voivat olla joko yksilötapaamisia tai suoraan yhteistapaaminen tarpeen mukaan.

Sovittelu on oppimisprosessi ja sovittelun läpikäyneenä osalliset saavat arvokasta pääomaa. Vaikkei tavoitteeseen olisi täysin päästy, ovat osapuolet oppineet itsestään, toisistaan ja vuorovaikutuksesta. Myös mahdollisia tulevia konflikteja varten on saatu työkaluja tilanteiden ratkomiseksi.

Kokemukseni on, että perheet, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään ovat saaneet paljon apua todella pitkään jatkuneiden ja haastaviksi eskaloituneiden konfliktien ratkaisuun. Luottamus ja toiveikkuus tulevaisuudesta kuvaa osapuolien mielenmaisemaa päättyneen sovitteluprosessin jälkeen. Tahtoisinkin kannustaa perheitä hakemaan apuja ammattitaitoiselta ratkaisukeskeiseltä sovittelijalta. Sovitteluprosessiin sijoittamisessa on vain voitettavaa.

Lue lisää perhe- ja lähimmäissovittelusta ja varaa ilmainen tutustumispuhelu!