Kun ammattilainen tarjosi tietoa, taitoa ja toivoa epätoivon ja sekasorron keskellä

Perheemme kohtasi yllättävän ja järisyttävän tapahtuman, kun koiramme katosi. Silloin ammattilaisen antama tieto, taito ja tuki auttoi ja rauhoitti meitä sekä valoi toivoa.

Koimme perheemme kanssa äskettäin yllättävän ahdistavat, jännittävät ja kuormittavat päivät, kun koiramme pääsi karkaamaan. Ilta alkoi jo hämärtää eikä koirasta kuulunut inahdustakaan tai näkynyt jälkeäkään. Lähdimme heti karkurin perään toisten koiriemme kanssa, ja hyvän aikaa myös odottelimme sitä karkaamispaikalla ja kiersimme lopulta pimeässä autollakin aluetta. Olimme huudelleet ja maanitelleet koiraa tunteja. Luimme myöhemmin Etsijäkoiraliiton sivuilta, että huutelu saattaa kuitenkin jopa karkottaa karkurikoiraa kauemmaksi.

Alueella on paljon peuroja ja isoja laumoja hanhia, jotka pitivät aikamoista kaakatuskonserttia katoamishetkellä. Liekö Karpo innostunut tai säikähtänyt kovaa ääntä? Onneksi alue oli liikenteeltä rauhallinen eikä isoja teitä ollut lähettyvillä. Auton yliajamaksi joutuminen oli siis melko epätodennäköistä, mutta mielikuvituksemme laukkasi muihin mahdollisiin villin luonnon tapaturmaisiin kohtaloihin, mitä pieni kissan kokoinen koira syyskuun yössä saattaisi kohdata.

Ilta alkoi hämärtää ja ilma viiletä. Huoli ja suru oli kova ja mielikuvat Karposta petoeläimen kynsissä, mäyrän runtelemana, valjaistaan kiinni jääneenä tai paleltuneena pyörivät mielessä läpi yön.

Aamulla otimme yhteyttä Etsijäkoiraliittoon, jossa onneksemme oli yksi etsijäkoirakko vapaana. Etsijäkoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, jossa kadonneisiin eläimiin koulutetut koirat ja ohjaajat tulevat paikantamaan karkuria.

Oli hienoa seurata ohjaajan ja Taika-koiran osaavaa työskentelyä. Ohjaajan asiantunteva ja rauhallinen käyttäytyminen ja tiedon jakaminen helpotti paljon meitä. Hän kertoi, kuinka karkurit siirtyvät melko nopeastikin villiin ja säikkyyn mielentilaan, jonka tarkoituksena on suojella niitä ja pitää ne hengissä esimerkiksi pedoilta. Ne osaavat myös hakeutua suojaan, josta saavat lämpöä ja suojaa pedoilta. Lisäksi rottakoiraksi jalostetulla koiralla tuskin olisi ongelmia metsästää itselleen ruokaa.

Taika-koiran nenän ohjaamana haravoimme aluetta ja se pääsi nopeasti karkurin jäljille ja paikansi karkurin viimeaikaiset liikkeet ja alueen.

Jaoimme ohjeiden mukaan katoamisilmoituksia karkurista, joissa pyysimme ilmoittamaan näköhavainnoista. Kun havaintoja alkoi ilmestymään vuorokauden päästä katoamisesta, ilahdutti tämä tietenkin kovasti, kun koiramme olikin elossa vastoin mieltemme kauhukuvia! Tulleet näköhavainnot tukivat myös Taikan osoittamaa aluetta, joten toivoa oli.

Joku naapuri oli yrittänyt maanitella karkuria, mutta se oli vauhkoontuneena lähtenyt juoksemaan metsään. Ohjaaja sanoikin, että karkurimoodin tullessa päälle, karkuria ei saa kiinni juoksemalla eikä kutsumisella. Sen täytyy itse omaehtoisesti saada tulemaan takaisin. Siksi esimerkiksi makkaran grillaaminen ja hajujäljet on oiva tapa houkutella karkuria palaamaan.

Vaikka kyseiseltä alueelta löytyy yllin kyllin eläinten papanoita ja marjoja, saattaa hyvä grillimakkaran tuoksu viedä silti voiton.

Niinpä pistin grillin kuumaksi lähellä näköhavaintopaikkaa ja aloin käristämään makkaraa ja siankylkeä. Oli onni, että ilma oli hyvä ja maisema edessä kaunis. Hanhet kaakattivat laumoissa pellolla todella äänekkäästi ja ne lensivät isoina laumoina ylitseni. Siipien kahina kuului hiljaisessa metsän reunassa istuessani. Hiillostin lihoja viimeisen savukiekuraan asti toivoen, että ne tavoittaisivat karkurin kuonon.

Seuraavana päivänä toivottomuus meinasi iskeä. Karposta oli tehty näköhavainto pitkän matkan päästä grillauspaikalta. Onko karkuri suuntaamassa kauemmaksi alueelta? Onko ihmisten aktiivinen etsintä pelottanut sitä siirtymään kauemmaksi? Pelko sekoittui kiukkuun ja olin jo melkein valmita väsyneenä antamaan periksi. Saakoon Metsän Tapio karkurista oman villikoiransa.

Kotiin palasin väsyneenä, huolissani, surullisena ja turhautuneena. Kännykän laitoin äänettömälle, koska olin nukkunut huonosti jo kaksi yötä ja halusin saada nukuttua yön rauhassa.

Yöllä tytäremme oli kuitenkin laittanut viestiä.. KARKURI OLI PALANNUT! Se oli yöllä 2.30 haukahtanut heidän oven takana ja oven avattua kipittänyt sisälle, kiepsahtanut selälleen rapsutuksia ja hyväksyntää anoen, vieno hymy huulilla, paljastaen Karpon pienen valloittavan hammasrivistön. Lähdin heti aamulla hakemaan sen kotiin, ja se sai aimoannoksen halauksia ja namuja suihkun jälkeen! Pienen Karkuri-Karpon suuri seikkailu päättyi onnellisesti.

Elämä heittää välillä eteen ikäviä sattumuksia ja yllätyksiä. Kun oma osaaminen, usko ja toivo ei riitä, on helpottavaa, kun on apua saatavilla. Etsijäkoira Taika ja sen ohjaaja antoivat meille suunnattomasti tukea ja toivoa hankalassa ja henkisesti rankassa tilanteessa.

Haluan esittää suurkiitoksen Etsijäkoiraliitolle ja etsijäkoirakolle!

Pyritään hakemaan apua ajoissa ennen kun asiat lähtevät väärille urille ja ollaan ajauduttu ongelmien kierteeseen. Apua akuutteihin kriiseihin ja ratkaisuja pitkäänkin jatkuneisiin haasteisiin sinulle ja perheellesi on saatavilla. Autan mielelläni luovimaan haasteiden läpi kohti onnellisuutta ja levollisempaa arkea. Lue lisää terapia- ja sovittelupalveluista ja varaa tutustumispuhelu.